Home » Best anteeksi espanjaksi Update New

Best anteeksi espanjaksi Update New

by Tratamien Torosace

You are viewing this post: Best anteeksi espanjaksi Update New

Neues Update zum Thema anteeksi espanjaksi


Pedro Almodóvar teki elokuvan sodasta, josta isä vaikeni … Update New

28/02/2022 · Ruutu pysyy pimeänä. Kuuluu vain ääni, sanoja espanjaksi. Sitten vaimeampana kuuluu toinen miesääni. Kuuluu sana camera. Kuuluu napsahdus. Sitten kuvaan pamahtaa hahmo, josta ei voi erehtyä. Elokuvaohjaaja-käsikirjoittaja Pedro Almodóvarhan se …

+ mehr hier sehen

Read more

Ruutu pysyy pimeänä

Kuuluu vain ääni, sanoja espanjaksi

Sitten vaimeampana kuuluu toinen miesääni

Kuuluu Sana Kamera

Kuuluu napsahdus.

Sitten kuvaan pamahtaa hahmo, josta ei voi erehtyä

Elokuvaohjaaja-käsikirjoittaja Pedro Almodóvarhan se siinä, elokuvakielellä sanottuna puolilähikuvassa päällään violeti huppari ja harmaa tukka pystyssä kuten aina.

Huppari auf Almodóvarilla ylö asti kiinni

Lämmin pukeutuminen kielinee siitä, että madridissa on tähän aikaan vuodesta normaalia kylmempää myös näin iltapäivällä, jolloin Pedro Almodóvarin videohaastattelu on alkamassa.

Videohaastattelun aiheena on Pedro Almodóvarin uusi elokuva, joka on samaan aikaan samilainen jakuanlainie

Tuttua Rinnakkaisissa äideissä on se, että Tarinan pääosassa ovat Espanjan naiset tai tarkemmin äidit.

Tuttua on Sekin, että yhtä pääosaa näyttelee Penelope Cruz.

Rossy de Palma (vas.) Ja Penelope Cruz kylvetyspuuhissa Almodóvarin uutuusohjauksessa Rinnakkaiset nykyajan äideistä, jotka ovat yksinhuoltajia ja jollaisia en ole ennen kuvannut

Äitiys auf Espanjassa muuttunut, ja nykyään Voit Tulla äidiksi ilman miestä, ilman avioliittoa

Keskeinen ero aiempiin äitielokuviini auf siis Siina, että aiemmin elokuvieni Aidit olivat oman äitini tai muiden lapsuuden äitien kaltaisia, joiden seurassa vartuin „Almodóvar sanoo.

Täysin uutta Rinnakkaisissa äideissä on se, Etta 72-vuotias Almodóvar käsittelee kotimaansa Espanjan vuosina 1936-1939 käytyä sisällissotaa ja sen perintöä.

Sota auf nähty usein toisen maailmansodan alkusoittona sekä myös kansainvälisenä yhteenottona, kun rintamalla oli taiteilijoita Ernest Hemingwaysta Robert Capaan

Sotimaan lähti Suomestakin kolmisensataa vapaaehtoista, pääosin tasavaltalaisten puolelle ja pääosin kommunisteja.

Miksi Almodóvar vasta nyt kertoo sisällissodan varjoista?

Diktaattori, kenraali Franco kuoli vuonna 1975, ja lähes siitä asti Almodóvar on tallentanut espanjalaista elämää kammerllaan.

”Olin nuori, kun Franco kuoli

Minulla ei ollut vaikeuksia poliisin kanssa, mutta tajusin kyllä ​​​​mitä diktatuuri oli ollut, ymmärsin ajan synkkyyden

Minun tapani päästä eroon Francosta oli tehdä elokuvia niin kuin Francoa ei olisi koskaan edes ollut”, Almodóvar selittää.

Nuori Pedro halusi siis tallentaa elokuviinsa uuden ajan uuden vapauden, Madridin kuumia öitä ja ihrisiä, joille oli koittanut uusi aika.

Synkuten, Ineltookuviaki Lihan Varina ja Puhu hänelle.

Edellinen Almodóvar-elokuva auf vuodelta 2019 silloin valmistui omaelämäkerrallinen Kärsimys ja kunnia.

vuoden 2019 Kärsimys ja kunnia -elokuvassa Antonio Banderas näytteli elokuvaohjaajaa, joka muistutti Pedro Almodóvar-elokuva auf vuo hänen elokuviinsa pikkuhiljaa, ja Viimeiset kolme elokuvaa ovat enemmän draamoja kuin melodraamoja

Musiikkia on vähemmän samoin kuin huumoria.

Uutuudessa poliittinen historia isketään katsojan naamalle

Joukkohautojen kautta

Almodóvar sanoo miettineensä aihetta pitkään, mutta vasta nyt han löysi tarinan, johon hudat tuntemattomine vainajineen sopivat.

Elokuvassa Penélope Cruzin esittämä nainen alkaa tutkia nykyajassa sukunsa historiaa

Vapautuminen diktatuurista auf myös Naisten Vapauden historiaa.

“On Wichtige Information, että uudet sukupolvet tietävät mitä tapahtui, etenkin kun oikeistopuolueet ovat nousseet ja er haluavat kertoa tapahtumista valehistoriaa” Almodóvar Peru Tele.

Auf myös omakohtaista syytä elokuvantekoon.

„Oma Isani lahti sisällissotaan, mutta ei han koskaan puhunut siita

Menneisyyden käsitelyyn auf Espanjassa liittynyt lähes patologista pelkoa, Eika vergeblich diktatuurin vuosina

Vaadittiin demokratian Aikana syntynyt lastenlasten sukupolvi puhumaan asiasta.“

Pedro Almodóvar ohjaamassa Milena Smitiä (vas.) ja Penélope Cruzia elokuvassa Rinnakkaiset Aidit.

Elokuva ei synnyttänyt Espanjassa pelkkää päänsilittelyä Maa on edelleen kahtia jakautunut, Almodóvar muistuttaa.

„Minusta vasta haudat avaamalla me voimme sulkea maan history synkän luvun“, han sanoo.

Toista elokuvan synnyttämää reaktiota Almodóvar tuskin itsekään arvasi

Instagram nimittäin kielsi Rinnakkaiset Aidit -elokuvan julisteet somesta elokuvan kansainvälisen ENSI-illan alla syksyllä 2021 Julisteessa äiti imettää.

“Se oli algoritmin diktatuuria” Almodóvar arvioi nyt ja ihastelee perään instagram käyttäjien päättäväisyyttä postata Juli steen kuvaa uudestaan ja uudestaan, kunnes yhteisöpalvelu Facebook Antoi periksi ja pyysi anteeksi.

Kun etahaastattelua tehdään tuhansien Kilometer päähän kameroin ja mikrofonein, on luontevaa kysyä Almodóvarilta myös koronatunnelmia

Se nimittäin gebundenetään, että Almodóvar alkoi pitää julkista koronapäiväkirjaa heti pandemian alkukuukausina.

Hän oli sulkeutunut kotiinsa Madridissa

Nettipostauksissaan hän kuvaili alakuloaan ja yksinäisyyttään ja listaili eristyksissä katsomiaan elokuvia ja erityisesti klassikoita, joissa rakkaus päättyi onnettomasti.

Sellaisia ​​​​kuin Antonionin Yö, Jordanin Jutun loppu tai Premingerin Tervetuloa ikävä

Hän hämmästeli päiväkirjassaan myös seksilelujen pandemianaikaista myyntipiikkiä sekä touhukasta ystäväänsä, joka oli alkanut korona-aikana järjestää tapaamisia ruokakaupan vessaan saadakseen seksiä.

Almodóvar itse koki koronan alussa intohimonsa sammuneen

Tilanne oli paljon aurinkoisempi vuonna 2019, jolloin Almodóvar kuvaili himissuhdetilannettaan HS:n haastattelussa todeten, että hänellä oli eräs, jonka kanssa han oli ollut ”läheinen” parikymmentä vuotta

„Rakastelen kylläkin erään toisen kanssa

Mutta älkää kertoko sitä

Ainakaan espanjaksi“, Almodóvar sanoi tuolloin pilke silmäkulmassa.

Nyt Almodóvar vaikuttaa kyllästyneeltä pandemiaan.

„Pandemia on kestänyt liian kauan

Jos korona alkuun toi pareja lähemmäs toisiaan, niin nyt eroja on tullut enemmän

Ei kukaan ole tottunut viettämään 24 tuntia päivässä lastensa, partnerinsa, vanhempiensa tai isovanhempiensa kanssa”, Almodóvar sanoo.

Elokuvaohjaaja istuu Videokameras edessä työhuoneessaan Madridissa

Ruudussa ohjaajan takana näkyy ruskea kirjahylly

Kirjoja auf koko ruudun täydeltä neljässä rivissä, mutta yhdellä hyllyistä auf muutakin:

Auf palkintoleijona Venetsian elokuvajuhlilta, auf BAFTA-palkinto Britanniasta

Hyllyllä seisoo myös kullanvärisenä kiiltävä Academy patsas.

Pedro Almodóvarin Puhu hänelle tuli ENSI-iltaan Suomessa 2002 ja markkinointimateriaaliin kuului valokuva elokuvan käsikirjoittaja-ohjaajasta.

Almodóvar tuntuu haluavan, että videoneuvottelussa vastapuoli näkee hänen palkintonsa, ja Mikas Siina: Pelkästään Oscareita Almodóvarin elokuvat ovat voittaneet kaksi

Ensimmäinen niistä tuli vuoden 1999 elokuvasta Kaikki äidistäni.

Kaksi vuosikymmentä myöhemmin Academy palkitun teoksen laineet iskivät kohisten suomalaiseen kulttuurielämään.

Syksyllä 2020 Suomessa alkoi nimittäin vimmainen keskustelu Kansallisteatterin samannimisen Kaikki äidistäni -esityksen roolituksesta ja erityisesti siitä, saako näyttelijä Janne Reinikainen esittää näytelmän Agradoa, joka on transnainen ja jotta asia olisi sekava, joillekin hahmo oli myös transvestiitti.

Samuel Adamsonin kirjoittaman näytelmän ja Anne Rautiaisen ohjauksen ensi-iltaa siirrettiin roolitusmyrskyn vuoksi

Laineiden laskettua Reinikainen esitti kuin esittikin Agradonsa.

Ilmaan jäi kuitenkin kysymys, kuka saa esittää ja mitä eli kysymys representaatiosta.

Aksa Korttila (vas.), Janne Reinikainen ja Annika Poijärvi Kansallistatterin Kaikki äidistäni -näytelmässä vuonna 2020.

„Käyttämäsi sana eli representaatio on olennainen“, Almodóvar sanoo ja aloittaa miniluennon.

„Elokuvissani näyttelijät, ovat he sitten miehiä tai naisia, esittävät

Minä taas en tapaa tehdä naturalistisia elokuvia, elokuvia vaan, joissa todellisuutta esitetään eli representoidaan „Almodóvar muistuttaa.

Almodóvar nostaa esiin kaksi elokuviensa hahmoa ja kertoo, miten Agradoa oli Kaikki äidistäni -elokuvassa esittämässä transsukupuolinen (Antonia San Juan), momma Intohimon Laissa transsukupuolista esitti näyttelijä Carmen Maura.

„Minusta näyttelijät saavat tehdä mitä eitel, jos eitel auf kykyjä

Egg tarvitse tappaa voidakseen esittää tappajaa Eika voi olla niin, että sinun pitäisi olla tanskalainen esittääksesi Hamletia „Almodóvar sanoo.

Kaey ilmi, ettei Almodóvar ymmärrä keskustelua, jossa vaaditaan, että esimerkiksi Latino ja hispaanoroolien pitäisi olla uskollisia latinalaisamerikkalaisille ja espanjalaisille, ja että Naita rooleja eivät saisi esittää muihin etnisiin ryhmiin kuuluvat.

Almodóvar muistuttaa, että näyttelijät aina harjoittelevat rooleja varteen.

Khan käyttää esimerkkinä ystävänsä Javier Bardemin tuoretta roolia Being Ricardo -elokuvassa, jossa espanjalaisnäyttelijä esittää kuubalaissyntyistä Desi Arnazia

Roolitus auf kohdannut arvostelua, mutta Almodóvar korostaa, miten Bardem opetteli elokuvaa varten puhumaan espanjaa kuin cubano uz.

toises rinnastuksen Suomen Kansallisteatterin tapaukseen Almodóvar hakee Steven Spielbergin uudesta Westside Storysta.

“Oli ihan okei, etta Steven Spielberg teki West Side Storyn latinonäyttelijöillä, mutta se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etta elokuva olisi sen vuoksi parempi

West Side Storyn voisi tehdä myös näyttelijöillä, jotka vain näyttävät latinoilta“, Almodóvar sanoo.

Miksi näin?

„Siksi, etta näyttelijän työn ytimessä on teeskennellä olevansa jotain muuta, jotain hyvin erilaista mitä he itse ovat

Transnaista Voi Esittää heteroneytteli yes Päinvastoin, Kiikki on Lopulta Kiinni Laadukkuudesta Eli Silai, Onko Näeyttelijä Hyvä Vai Egg”, Almodóvar Sanoo.

Almodóvar Sanoo, Että Hän Tekisi Joitakin Asioita Nyt Toisin. .” Pedale Antaa Mahdollisuus Kaikille Vowing Meats, Sieges Samaa Moedä

Jos nyt tekisin Intohimon lain (elokuva valmistui 1987) uudestaan, antaisin tietenkin koe-esiintymismahdollisuuden oikeille transnaisille

Aitous ei kuitenkaan vielä tarkoita sitä, etta he ovat hyviä näyttelijöitä

Eli meidän pitää antaa kaikille mahdollisuus, ja tehdä valinta laadukkuuden perusteella.“

Hengen voimaa. ym Sikermä ylistyslauluja Suomeksi ja Espanjaksi: Mika Särkkä Update

Video unten ansehen

Weitere Informationen zum Thema anteeksi espanjaksi

anteeksi espanjaksi Ähnliche Bilder im Thema

 New Hengen voimaa. ym Sikermä ylistyslauluja Suomeksi ja Espanjaksi: Mika Särkkä
Hengen voimaa. ym Sikermä ylistyslauluja Suomeksi ja Espanjaksi: Mika Särkkä New

Neekeri – Wikipedia Aktualisiert

Neekeri on Afrikan mustaihoiseen alkuperäisväestöön ja sen jälkeläisiin kuuluvaa ihmistä tarkoittava sana.. Sana oli suomen kielen ainoa tummaihoista kuvaava sana, ja sitä käytettiin sekä neutraaleissa että halventavissa tilanteissa. Kielitoimisto pitää sanaa vanhentuneena tai …

+ ausführliche Artikel hier sehen

Read more

Neekeri auf Afrikan mustaihoiseen alkuperäisväestöön ja sen jälkeläisiin kuuluvaa himistä tarkoittava sana.[1][2]

Sana oli suomen kielen ainoa tummaihoista kuvaava sana, ja sitä käytettiin sekä neutraaleissa että halventavissa tilanteissa.[3] Kielitoimisto pitää sanaa vanhentuneena tai halventavana.[4]

Käsityksiä sanan halventavuudesta

Viimeistään 1990-luvun puoleenväliin mennessä neekeri-sanaa on alettu pitää rasistisena, etenkin pääkaupunkiseudulla ja nuoremman kansanosan keskuudessa.[1][5][6][7] Satu Tervosen pro graduun liittyvässä, vuonna 2000 pääkaupunkiseudulla asuvien keskuudessa tehdyssä kyselytutkimuksessa vastaajat pitivät ilmauksia „neekeri“, „ryssä“ ja „manne“ kaikkein loukkaavimpina vähemmistöjen nimityksi9s

See also  Best virtuelles haustier pc Update

Vuonna 2019 kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen mukaan 30 prosenttia suomalaisista pitää sanaa “neekeri” hyväksyttävänä.[10]

Vuoden 1993 tietosanakirjan mukaan sekä vuoden 2011 lehtiartikkelissa Eija-Riitta Grönrosin mielestä sanan neekeri oikea termi on metonyymi musta (engl

black) tai mustaihoinen, joka viittaa ihonväriin.[2][11] YSAn mukaan Yhdysvaltain mustaa väestöä tarkoitettaessa voidaan myös käyttää alkuperään viittaavaa ilmaisua afroamerikkalainen.[12] Vaihtelevassa merkityksessä käytetään myös sanaa värillinen.[12]

[13][14]

2000-luvulla sanaa „neekeri“ pidetään halventavana, usein halventavana, rasistisena, jokseenkin hyväksyttävänä ja hyväksyttävänä.[1][15][16][5][6][10] Anna Rastaan vuoden 2007 väitöstutkimuksessa sekä Kati Kovácsin ja Heidi Virkin vuosina 2000 ja 2006 julkaistuissa pro graduissa auf havaittu, että sanaa käytetään ajoittain myös muista „ei-suomalaiseksi“ tai „vähemmän suomalaiseksi“ katsotuista [1] [16] Rastaan väitöstutkimuksen mukaan 1980-luvulle asti neekeri-sana oli nykyistä selvästi yleisemmässä käytössä eikä sitä pidetty halventavana, vaikka yksittäisiä tapauksia, joissa sanaa on pidetty halventavana, on dokumentoitu jo 1950-luvulta.[7]

Suomessa ne, joista sanaa yleisimmin käytetään, eivät käytä itsestään tätä nimitystä

Useissa haastattelututkimuksissa monet Suomen kantaväestöstä ulkonäöllisesti erottuvat ulkomaalaistaustaiset henkilöt ovat kertoneet, että neekeri-sanan käyttö ilmentää heidän jokapäiväisiä rasismin kokemuksiaan.[15][16][18][5][19][20][17]

Geschichte von Sanan Käyton

Etymologie

Raimo Jussilan Vanhat sanat -kirjan mukaan sana neekeri esiintyy ruotsinkielisenä lainasanana Negro suomenkielisessä tekstissä ensi kertaa vuonna 1771 julkaistussa kirjassa Totinen juttu Sijtä, Surkiasta Meri-hädän waarasta, cuin Laiwa-Capteini Pet

Viaud ja hänen Cansza-Cumppanins owat ulossesonet Americassa, Wuonna 1766

[21] Suomalaistettua kirjoitusasua neekeri alettiin käyttää 1800-luvun loppupuolella

Suomeen sana auf siis lainattu ruotsin kielesta

Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan ruotsin neger pohjautuu puolestaan muinaisranskan Sanaan negre, mutta Svenska Akademiens ordbokin mukaan sana auf lainattu nykyranskasta ja vanhin löydetty kirjallinen käyttö auf vuodesta 1756 Perustana auf Latein mustaa varia merkitsevä adjektiivi niger (vartalo Nickelgraphit -)

[22] [ 23]

Suomen kielessä on myös leikillinen, usein halventavaksi koettu nimitys murjaani,[24] jota käytetään yhä tiernapoikien esityksissaä.[25]

Yleiskielessä

[26] Toisalla jo 1950-luvulta löytyy ensimmäisiä viitteitä siitä, etta sanan käyttöä olisi ainakin joissakin yhteyksissä pidetty sopimattomana.[27][7]

Vielä 1970 luvulla neekeri-sanaa käytettiin suomen kielessä yleisesti sekä että tieto- kaunokirjallisuudessa, myös hakuteoksissa ja koulukirjoissa, momma Suomessa ei tuolloin juuri ollut afrikkalaistaustaista väestöä, joten sanaa käytettiin lähes yksinomaan vieraista ja kaukaisista Maista puhuttaessa

[28] Sanan käyttöyhteyksiin liittyi Suomessakin usein kolonialismille tyypillisiin asenteisiin liittyviä konnotaatioita[28][29], joskin sitä saatettiin käyttää silloinkin, kun sellaisia ​​​​tietoisesti pyrittiin välttämään.[30][7] Neekeri-sanan käyttöä maahanmuuttajasta voitiin suositella vielä 1980-luvulla peruskoulun rasismin vastaisessa opetuksessa.[31]

Neekeri-sanan käyttöön alettiin kiinnittää huomiota laajemmin 1990-luvulla, kun maahanmuutto yleistyi Suomessa.[32]

Tietokirjat ja sanakirjat

Uudesta aapisesta vuodelta 1972

Kuvassa esitetty lannevaatteeseen ja suuriin korvakoruihin pukeutunut afrikkalainen

Anne Mäntysen ja Tiina Onikin mukaan „neekerit“ kuvattiin aikaisempina vuosikymmeninä „erilaisuudessaan huvittavina luonnonlapsina, alkuasukkaina, tai sitten sorrettuna valtakulttuurin alaluokkana“.[29] „Nee-ke-ri naut-tii ba-naa-nis-ta“

Sivuvuodelta 1972

Kuvassa esitetty lannevaatteeseen ja suuriin korvakoruihin pukeutunut afrikkalainen

Anne Mäntysen ja Tiina Onikin mukaan “neekerit” kuvattiin aikaisempina vuosikymmeninä “erilaisuudessaan huvittavina luonnonlapsina, alkuasukkaina, Tai-sitzen sorrettuna valtakulttuurin alaluokkana”.

Vuonna 1860 saksasta Suomeen käännetyssä tietokirjassa tietoja maailman kansoista, heidän tavoista, uskonnoista ja vaiheista “Neekerikansaa Ahrikassa” luonnehditaan ” maailman onnettomimmiksi“, Sen katsotaan‚elävän luonnollisessa yksinkertaisuudessa‘ja todetaan, että‚muutamat neekeriläiset heimokunnat ovat taipuneet käsitöihinkin‘ja heidän‚tapansa yleen ovat Kovin raat ja Julmat‘

[14] Ajalleen tyypilliseen tapaan [33] vuonna 1914 julkaistussa Tietosanakirjassa„neekeri “määritellään Afrikan pääroduksi ja sen ulkoisia tuntomerkkejä, luonnetta ja henkisiä kykyjä kuvataan tarkoin

Luonnehdinnan perusteella‚neekerit‘ovat lapsenkaltaisia, julmia ja vailla henkisiä kykyjä

[14]

Neekeri-sanaa käytettiin vielä 1900 luvun alkupuolella ja puolivälissä yleisesti tieto-ja koulukirjoissa afrikkala isperäisistä himisistä

[14] Suomessa 1920 luvulla käytettyjä kansakoulun maantiedon oppikirjoja Pro gradu -työssään tutkinut Mari Lyytikäinen katsoo, että „neekereiden“ esittämiseen oppikirjoissa liittyi toiseus ja että esittäminen perrustui erojen havaitsemiseen ja tuottamiseen v itsällä toisen Tämä teki neekereistä „myös mykkiä ja passiivisia , jolloin neekeridiskurssin luominen kuului vain eurooppalaisille

Oppikirjoissa esitetty neekerin toiseus oli tavoitteellista, sillä toiseuden avulla voitiin vahvistaa haluttua kuvaa itsestä“.[34] Tapa jolla oppikirjat käsittelivät ”neekereitä”, sopi Lyytikäisen mielestä ennen kaikkea eurooppalaisten tavoitteisiin ja aikeisiin Mustassa Afrikassa:

„Lapsellinen, laiska ja sivistymätön neekeri tarvitsi oppikirjojen mukaan eurooppalaista, jolla oli oikeus neekerin fyysiseen ja henkiseen hallitsemiseen

– – Neekeri oli esitetty ennen kaikkea sivistymättömänä, mikä sopi hyvin suomalaisten lähetystyöhön ja sen tuomaan meidän, eurooppalaisten, yhteyttä korostavaan ajatukseen.“[35]

Nykysuomen sanakirjassa (1958), joka toimitettiin vuosina 1927–1943,[36] sanaan neekeri ei liitetty erityistä sävyä, ei myöskään vielä vuonna 1990 julkaistussa 8

osassa (Vierassanojen etymologinen sanakirja)

Otavan Focus-tietosanakirjassa vuodelta 1972 sanaa käytettiin neutraalissa merkityksessä kuvaamaan „negridisen suurrodun roturyhmää“.[37] Seuraavalla vuosikymmenellä (1983) Otavan Suuri Ensyklopedia huomautti sanasta neekeri, etta vastaavaa nimitystä on pidetty halventavana varsinkin Yhdysvaltain mustien keskuudessa ja että sanan käyttö oli edeltäneinä vuosikymmeninä vähentynyt 38tavasti.

Vuosina 1990–1994 julkaistussa Suomen kiel perussanakirjassa ja vuonna 1997 julkaistussa CD-Perussanakirjassa sanan mainitaan olevan „joidenkuiden mielestä halventava“

Yhtenä sanakirjojen toimittajista toimineen Eija-Riitta Grönrosin mukaan tuolloin tehty päätös otti huomioon asiaan liittyvät eri osapuolet: vaikka sanaa itse pitäisi neutraalina, on syytä ajatella myös vastaanottajan näkökulmaa niin, ettei loukatomatta

Toisaalta „ei pida leimata tämän kaltaisia ​​​​ilmauksia aina ja kaikkien käyttäminä pahantahtoisiksi“.[39] Weilin+Göösin tietosanakirja vuodelta 1993 kertoo, etta „sanaa on pidetty halventavana“.[2] Suomen kiel lautakunnan vuonna 2000 tehdyn päätöksen mukaisesti[40] vuonna 2004 julkaistussa Kielitoimiston sanakirjassa sanaa luonnehditaan ”usein halventavaksi”, mutta vuoden 2020 versiossa ilman ”usein”-sanaa “vanhentuneeksi tai”

Samassa teoksessa hakusana nekru auf merkitty „halventavaksi“.[1][41][13][42]

Popkultur

Neekeri-sana esiintyi menneinä vuosikymmeninä populaarikulttuurissa huomattavasti nykyistä useammin.[7] Suomalaisissa kupleteissa 1920-luvulla on selvia minstrel show -vaikutteita mustista erisista kertovissa lauluissa

Myös eräiden farssielokuvien, kuten Pekka ja Pätkä neekereinä, “neekerihahmot” sekä Musta Pekka -pelikortit ja suomalaiset lakritsipatukkahahmot juontavat juurensa minstrel show -taiteeseen.[43] Elokuvassa Pekka ja Pätkä neekereinä (1960) suomalainen parivaljakko Pekka ja Pätkä osallistuu naamansa mustiksi värjänneinä viihderavintolan koe-esiintymiseen

Antti-Ville Kärjän mukaan elokuva on tyypillinen esimerkki aikansa elokuvahuumorista, jossa stereotyyppiset ja eksoottiset representaatiot, joilla ei välttämättä ole suhdetta viittauskohteidensa todelliseen kulttuuriin, huvittavat suurta yleisöä

“Sheikit ja neekerit nyt vain kävelevät jossain vaiheessa elämäänsä nykivin niskoin ja askelin, polvet tiukasti yhdessä.” Yleisö nauraa eksoottisille kummajaisille, kuten neekereille.[44]

Esimerkkejä löytyy viljalti populaarimusiikista Läpi koko Vuosisadan, kuten J

Alfred Electro-Theremin Levytyksestä „Kymmenen pientä neekeripoikaa“ (1924), Georg Malmsténin „Oli kerran neekeripoikanen“ ja „Neekeriprinsessa“ (1938), Klamydian „Ratkiriemukkaat“ (19.191) Helismaan „ Balladi Villistä lännestä“ (1949) ja „Daiga-daiga-duu“ (1949), Metro-tyttöjen „Suzy, pieni neekerityttö“ (1950), Kristiina Halkolan ja Kaj Chydeniuksen „Magdaleenan neekerilaulu“ (1968), Martti Innasen „ Neekeriäiteen kumipanaani ” (1978), Eppu Normaalin ”Maailma loppuu neekerikylässä” (1984)[45], Freud Marx Engels & Jungin “Buuri Johannesburgista” (1986) sekä Hausmyllyn vuoden 1991 Suomen myydyimmän singlen ”Se mustamies” sanoituksissa.[46][46][ 47] Hausmyllyn kappaleen kertosäe lainattiin Kake Singersin kappaleesta „Me halutaan olla neekereitä“.[47] Mikko Alatalon vuonna 1980 julkaistulla levyllä Elävänä Pispalassa on kappale „Kyllä sitä ny ollaan niin neekeriä, että“

alun perin tarkoitettu „satiiriksi suomalaisten rotuennakkoluuloista“, mutta laulu kääntyi itseään vastaan ja ERAS afrikkalainen opiskelija Oli kertonut Alatalolle Pihan lasten kiusaavan HANTA Laulun sanoin

[48] Mikko Alatalo kertoi vuonna 2002 lehtihaastattelussa empineensä kappaleensa uudelleenlevyttämistä, Koska „tätä n-alkuista sanaa ei saisi enää nykyisin sanoa“.[49] Neljä vuotta myöhemmin Alatalo totesi, ettei enää haluaisi esittää kappaletta kuin korkeintaan nostalgisista syistä ja silloinkin vain „edellyttäen, etteivät toivojat ole uusnatseja“.[50][7]

Lastenkulttuuriin Suomessa ja Euroopassa on kuulunut myös sellainen vitsi- ja loruperinne, jonka kohteena ovat olleet „neekerit“ ja heidän ihonvärinsä

Esimerkiksi Sirkka-lastenlehdessä julkaistiin vuonna 1927 vitsi: „Pikku Poju: Minäpä tieän, miksi pikku neekeripojat ovat niin onnellisia

Äiti: Kein Minkä tähden? Pikku Poju: Niiden äidithän eivät voi koskaan nähdä, ovatko kädet puhtaat vai likaiset.“[28]

Muita käyttöyhteyksiä

Lähetystyöstä kertovassa suositussa lasten pyhäkoululaulussa “Ei taivahassa kuolon vaaraa” (alk

ruots

Där uppe ingen död skall vara) laulettiin 1860-luvulta 1950-luvulle “pienestä neekerlapsesta Mustasta Saarasta”, Beiboot “rakkaudesta Herran” ilmoitta valtta

Laulun lopussa “karitsan veri valkoiseksi sai Mustan Saaran kokonaan”

Vuonna 1952 sana “valkoiseksi” laulun loppusäkeessä korvattiin sanalla “puhtahaksi” ja vuonna 1982 Suomen pyhäkouluyhdistys poisti lähetystyön keskeisenä symbolina Suomessa olleen laulun laulukirjastaan.[51]

Nykyisin Suukoksi kutsuttu Brunbergin suklaatehtaan makeinen oli vuoteen 2001 asti nimeltään Neekerinsuukko

Brunbergin toimitusjohtajan Tom Brunbergin mukaan yritys vaihtoi tuotteen nimen ja modernisoi sen ulkoasun „täysin vapaaehtoisesti ja omasta aloitteesta“

Muutoksen jälkeen makeisen myynti laski tilapäisesti, mutta palautui myöhemmin ennalleen.[52] [53] Cloetta Fazerin viestintäpäällikön Anita Laxénin mukaan vanha lakritsikäär herätti tämän päivän yhteiskunnassa hämmennystä eikä toiminut kansainvälisillä markkinoilla

Laxénin mukaan päätös muuttaa käärettä oli yrityksen oma ja se „toimii asiasa esimerkillisesti yhteiskuntavastuunsa tuntevana yrityksenä“.[52] Aiheesta virisi vilkas keskustelu internetin kekustelupalstoilla ja joidenkin lehtien sivulla

Monissa kommentiert vähemmistövaltuutetun esitystä pidettiin kohtuuttomana poliittisen korrtiuden vaatimuksena

Anna Rastaan ​​​​tutkimusaineistossa tuotteiden tunnukset esiintyivät tutkijan mukaan „kaikkea muuta kuin harmittomina tai hauskoina kuvastoina“

Tutkimuksessa mukana olleet ulkomaalaistaustaiset lapset olivat reagoineet kuviin voimakkaasti ja ne olivat koulussa laukaisseet kiusaamista ulkomaalaistaustaisia ​​​​lapsia kohtaan.[53] Myös rasistiset ryhmät ovat käyttäneet lakritsipatukoiden aikaisempaa tunnusta mustien vastaisissa t-paidoissaan.[18]

Muita yhteyksiä, joissa sanaa „neekeri“ auf käytetty:

Kuvaannollisesti ”neekereiksi” on joskus sanottu yhteiskunnallisesti syrjittyjä väestöryhmiä yleensä

Saatetaan esimerkiksi kysyä, ovatko naiset „yhteiskunnan neekereitä“

[54]

Lymphogranuloma venereum -sukupuolitaudista eli lokeronivusajoksesta on käytetty myös nimitystä neekerisankkeri

[55]

Vaasan Aaltopuiston asuinalue oli entiseltä nimeltään Neekerikylä

[56] [57] Alueen nimitys tuli rakennusten tummasta värityksestä

[58]

Alueen nimitys tuli rakennusten tummasta värityksestä

Aikaisemmin toimittajia kutsuttiin „neekereiksi“, „lehtineekereiksi“ ja „sanomalehtineekereiksi“,[59] koska oikovedoksia lukevien toimittajien kädet ja kasvot olivat usein painomusteessa

Monet sanomalehtiyhdistykset käyttivät sanaa muun muassa lehtiensä nimessä; esimerkiksi Turun ja Tampereen Sanomalehtimiesyhdistykset julkaisivat vappulehtiä Vappuneekeri ja Neekerirumpu.[60][61] Jyväskylässä julkaistiin vuoteen 1994 saakka toimittajien vappulehteä Neekeri tai Keski-Suomen neekeri.[62] Pohjois-Karjalan Sanomalehtimiesyhdistyksen kesäpaikka sijaitsee Seppäsen saarella, jonka aikaisempi nimi oli Neekerisaari

Lehtineekeri-sanan käyttö on vähentynyt sen jälkeen, kun ilmausta alettiin pitää loukkaavana.[63]

Sanan käyttö 1990-luvulta nykyhetkeen

Viranomaiset

Vastauksessa kansanedustaja Sulo Aittoniemen kirjalliseen kysymykseen vuonna 1997 ministeri Claes Andersson ilmoitti hallituksen Kantana “että vakiintuneen käytännön mukaisesti henkilöitä tulisi ensisijaisesti kutsua heidän ETU ja sukunimellään” Eika etniseen tai muuhun taustaan saa viitata sellaisin nimikkein, jotka henkilö kokee loukkaaviksi tai ihmisarvoa alentaviksi

See also  The Best dacia dokker renault kangoo Update

[64 ]

Sisäasiainministeriön ylläpitämän Yhdenvertaisuus.fi-verkkosivuston mukaan neekeri-sanalla on nykyisessä suomalaisessa kulttuurissa ”eittämättä negatiivinen kaiku” ja että mustaihoiset itse kokevat ilmauksen loukkaavana, kuten suuri osa ainakin ”nuvalikolaisman”

Mikäli etnisen taustan ilmoittaminen on ylipäätään tarpeellista, tulee käyttää termiä „mustaihoinen“ tai mainita henkilön kansallisuus.[5] Opetushallituksen ohjeissa kouluopetukseen soveltuvasta terminologiasta kehotetaan välttämään sanan käyttöä.[65]

Sisäministeriön alaisen Etnisten suhteiden neuvottelukunnan Rasismin vastainen työ -työryhmän esityksessä[66] todetaan seuraavasti:

»Etnisten suhteiden neuvottelukunnan Tieotussuunnitelmassa tulisi korostaa rasismin vastaisia ​​​​sisältöjä

Väärään tai kielteiseen gebundenottamiseen sekä rasististen ilmaisujen käyttöön (esim

‘ryssä’, ‘neekeri’, ‘mustalainen’) käyttöön tulee puuttua, etenkin viranomaistoiminnassa.»

Keväällä 2000 Helsingissä poliisiviranomaiset kuvasivat Suomen Tietotoimiston julkaisemassa poliisitiedotteessa epäiltyä vanhuksen ryöstäjää sanalla neekeri

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Jaakko Jonkka, viitaten muun muassa YK:n rotusyrjinnän poistamista koskevaan yleissopimukseen, piti tätä epäasiallisena.[67] Helsingin poliisilaitoksen rikosylikomisario Aarre Riikonen katsoi sanan käytön olevan välttämätön tunnistettavuuden takia, vaikkakin myönsi, että ilmaus neekeri „livahti julkisuuteen puolivahingossa“.[42] Eduskunnassa aiheesta käydyssä kekustelussa eduskunnan oikeusasiamies Lauri Lehtimaja totesi, että ”tämänkin tyyppiset linjanvedot kuuluvat oikeusasiamiehen arkiseen työhön

Tässä ei ole kysymys kuitenkaan siitä, etta oikeusasiamies toimisi ikään kuin valtiovallan kielipoliisina“

Jonkan huolenaiheena oli Lehtimajan mukaan poliisin puolueettomuus ja ennen kaikkea poliisin suhtautuminen etnisiin ja muihin vähemmistöihin

Lehtimaja piti näitä kysymyksiä “perusoikeusnäkökulmasta äärimmäisen tärkeinä” ja KOROSTI, että “julkisen vallan tulisi näyttää päättäväistä esimerkkiä rasismin ja muukalaisvihan torjunnassa, ja näissä talkoissa myös oveliseksiä sa kantankosiä koräsasiamies tuntee itsen.” [6]

Oikeusasiamies auf puuttunut myös tapaukseen, jossa vuonna 1999 oikeustapauksen yhteydessä syyttäjänä toiminut sotilaslakimies oli haastattelussa antanut lausunnon, Jonka mukaan hän ei pitänyt sanaa “neekeri” loukkaavana ja gambialaista alkuperää olleen varusmiehen nimittäminen “neekeriksi” oli niin vähäpätöinen asien, ettei se edellyttänyt oikeudenkäyntiä

Oikeusasiamies pyysi asiasta pääesikunnalta selvityksen lausunnon tarkoituksesta ja myös siitä, oliko sotilaslakimies asianmukaisesti hoitanut virkatehtävänsä syyttäjänä ja oliko lausunto hänen virkatehtäviensä mukainen

Pääesikunta katsoi, että lausunto oli jossain määrin varomaton ja etta neekeri-sanan käyttö virkatehtävien yhteydessä ei ole missään olosuhteissa hyväksyttävää.[68]

Vähemmistövaltuutetun lausunnon[69] mukaan:

»Esimerkiksi ”ryssä”- ja ”neekeri” -sanan käyttäminen ryhmistä on oikeuskäytännössä katsottu täyttävän kunnianloukkausrikoksen tunnusmerkistön

Arvioitaessa sitä, täyttääkö tietty internet-sivusto sen sisällön vuoksi rikoslain 11 luvun 8 §:n tunnusmerkistön, mainittujen sanojen käyttämistä voidaan pitää näyttönä tahallisuudesta ja loukkaamistarkoituksesta

Lisäksi näiden sanojen käyttö lisää lausuntojen törkeyttä.»

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Kielitoimisto ei enää suosittele neekeri-sanaa neuvoa kysyville kielenkäyttäjille, vaan sanalle etsitään vaihtoehtoja.[70] Suomen kiel lautakunta teki vuonna 2000 päätöksen muuttaa sanan tyyliluonnehdintaa uuteen CD-Perussanakirjaan aikaisemma „joidenkin mielestä halv.“ nykyiseen“uns

hav

“[40]

Kansanedustaja Teuvo Hakkaraisen julkisuudessa esittämistä commenteista keväällä 2011 nousseen Kohun yhteydessä Kielitoimiston sanakirjan päätoimittaja Eija-Riitta Grönros totesi, että sanan merkitys oli muuttunut ajan kuluessa ja “se ei enää ole neutraalia yleiskieltä”

Grönrosin mielestä Anschl käyttö loukkaa myös silloin kun Silla ei ole tarkoitus loukata Grönrosin mukaan oikeat termit ovat “musta” tai “mustaihoinen” [71] Journalismus Suomen journalistiliiton vuonna 1996 julkaisemassa kirjassa Etniset vähemmistöt – maahanmuuttajat – ulkomaiset:….? Kuinka rapportoida arvioidaan Englannin journalistiliiton näkemyksen mukaisesti, että jotkin sanat, jotka ovat aikaisemmin olleet yleisessä käytössä, voivat tuntua nykyisin loukkaavilta ja että auf Wichtige kysyä itsiltä itseltään, Miten er itsensä määrittelevät

Sanan neekeri käyttö auf nykyaikana selvästi vähentynyt tiedotusvälineissä

[72] [73]

Der Journalist ohjeiden mukaan „etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei Pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti“

[74] Hyvää journalistista tapaa tulkitseva Julkisen sanan neuvosto [75] auf todennut, että„kevyissäkin etnisissä luonnehdinnoissa auf käytettävä harkintaa“[76], ja auf antanut Muun muassa langettavan päätöksen kesäkuussa 2006 Radio Suomipopia vastaan ​​​​kuuntelijan tekemän valitella

Radion juontajapari oli lukenut ja koentoinut viisikymmentä vuotta aikaisemmin Kultaisessa aapisessa[77] julkaistua runoa Heikki ja neekeri

Juontajat ilmoittivat, etteivät olleet rasisteja ja ”vakuudeksi tästä toinen ilmoitti, etta hänellä on tummaihoinen tyttöystävä

Toinen lisäsi tähän, etta ‘ja paksut huulet on’”

JSN:n päätöksen mukaan „nykyisin mustaihoiset kokevat ilmaisun [neekeri] loukkaavana“

Julkisen sanan neuvoston mielesta juontajien comment ja heidän esiintymistyylinsä toivat etnisen alkuperän esiin halventavasti.[78]

Pentti Raittilan empiirisen tutkimuksen mukaan vuonna 2000 Suomen lehdistössä ei juuri koskaan nimitetty konkreettisia henkilöitä ”neekereiksi”, vaan keskityttiin yleensä periaatteellisen keskusteluun sanan sopivuudesta

Otsikoihin sana nousi muutamassa tapauksessa, jossa juttu käsitteli neekeriksi nimittelysta syntyneita oikeustapauksia

Sana päätyi palstoille erityisesti muiden puheiden lainauksissa, yleensä sanan käytön paheksumisen kautta

[79]

Akateemines yhteisö

Akateemisessa yhteisössä ollaan varsin yksimielisiä siitä, etta sanalla on nykyisin selvästi halventava sävy.[26][29][80][81][63] Erimielisyyttä kuitenkin esiintyy siitä, voidaanko sanaan aiemmin liitettyjä merkityksiä pitää halventavina.[7]

Vuonna 1999 Kielitoimiston tutkija Taru Kolehmainen ei pitanyt sanaa itsessään halventavana, vaan hänen mukaansa halventavaksi sen tekee yhteys, jossa sitä käytetään

Kolehmaisen mukaan sanojen tarkoitus on eritella ja „joissain tapauksissa tarvitaan sanaa erottamaan mustaihoinen esimerkiksi muista värillisistä“

Tämä sana on perinteisesti ollut suomen kielessä ”neekeri”.[82] Kolehmaisen mukaan esimerkiksi neekerija mustalainen-sanojen käytön vahtimisessa on menty jo naurettavuuksiin.[82] Hän katsoi, etta suomalaiset ovat oppineet näkemään sanassa halventavia sävyjä niistä maista, „joissa rotuongelmat olivat jo pitkään raakaa todellisuutta“.[70]

Kolehmaisen näkemystä on arvosteltu esittämällä, että vanhoissa teksteissä neekeri-sanaan liittyy harvoin muita kuin rasistisia ja halventavia merkityksiä ja vaikka termiä olisikin käytetty muuten kuin halventavasti, stolsiihen liittyneet vallitsevat merkity rasistivia

Akatemiatutkija, historioitsija Marjo Kaartisen mukaan sanalla neekeri on historiallisesti viitattu laiskoihin, epäluotettaviin ja typeriin puoli-ihmisiin ja että nämä määritteet ovat kaukana neutraaleista

Kaartisen mukaan monet ajattelevat, etta ”rasistinen kuvakieli kuuluu kulttuuriimme, eikä siinä ole mitään pahaa

Ihmiset ajattelevat, etta meillahan on oikeus ajatella mitä haluamme”.[63] Kaartisen näkemystä on arvosteltu siitä, etta se ei ota huomioon maailmaa ja olosuhteita, jossa menneinä vuosikymmeninä elettiin

Kaartisen mukaan hänen tarkoituksensa ei kuitenkaan ole syttää vaan varoittaa piilorasismista.[83]

Anne Mäntysen ja Tiina Onikin kielitieteellisiin atk-aineistoihin perustuvan selvityksen mukaan sana ei aikaisempinakaan vuosikymmeninä ole ollut neutraalissa käytössä, vaan sanaan on liittynyt länsimainen kolonialistinen näkökulma

Tutkijoiden mukaan neekerit on aikaisemmin kuvattu eksoottisen kiehtovina ja huvittavina luonnonlapsina tai sorrettuna alaluokkana.[29] Sanaan „neekeri“ auf Seiten liittynyt toiseuden leima.[34][29]

Eräät kielentutkijat ovat myös kannanotoissaan korostaneet, ettei neekeri-sanan käyttö „olekaan kielitieteellinen vaan mitä suurimmassa määrin yhteiskunnallinen ja poliittinen ongelma“

Sirkku Latomaan mukaan rodun uskottiin aikaisemmin olevan biologinen tyyppi ja luokka ja vaikka nykytiede ei usko enää rotuoppiin, rodun käsite ja rotuihin liitetyt ominaisuudet vaikuttavat edelleen.[70] Anna Rastaan ​​​​mukaan sanan neekeri käyttöä on Suomessa puolusteltu väitteellä, etta „muissa kulttuureissa ja muiden kansojen käyttämänä tämä rasistiseksi tunnustettu ilmaus olisi Suomessa jotain aivan muuta: neutraali, harmiton ja siksi hyväksyttävä“

Rastaan ​​​​mukaan kiivaimmin termin puolesta puhutaan internetin verkkosivuilla, joiden keskustelu painottuu selvästi maahanmuuttajien ja monikulttuurisuuden vastustamiseen ja joissa keskustelijat sanovat olevansa „isänmaan asialla“

Käsitteeseen sisaltyy Rastaan ​​​​mielestä näkemys himisrotujen olemassaolosta ja niiden eriarvoisuudesta.[32]

Kotimaisten kielten keskuksen erikoistutkija, dosentti Vesa Heikkinen katsoo, että nykyisessä neekeri-keskustelussa vanha epätieto hierisroduista ja niiden ominaisuuksista nostaa päätään

Heikkisen mukaan „jokainen kielenkäyttäjä voi kysyä itseltään, kannattaako käyttää sellaisia ​​​​sanoja, joista tietää monien loukkaantuvan ja joiden avulla pidetään yllä esimerkiksi vihaa ja rasismia ruokkivaa ilmapiiriä“.[84] Kiertoil-Maus „n-sana“

Tutkija Anna Rastas kirjoitti vuonna 2007 käyttävänsä sanaa “n-sana” sanan “neekeri” sijaan, jotta hänen kirjoituksessaan olisi antirasistinen sävy, eikä sitä voitaisi käyttää rasismin välikappaleena.[85] Ilmaisua „n-sana“ ovat käyttäneet 2010- ja 2020-luvuilla Suomen linkedotusvälineistä Yleisradio[86][87], Helsingin Sanomat,[88] Ilta-Sanomat[89] ja Iltalehti[90].

Oikeustapaukset

Itä-Suomen hovioikeus tuomitsi lokakuussa 1998 sakkorangaistuksen sotkamolaiselle opettajalle, joka oli nimittänyt 14-vuotiasta ulkomaalaisperäistä oppilasta neekeriksi

Oikeus katsoi, etta opettaja oli käyttänyt sanaa loukatakseen tyttöä ja etta hänen oli täytynyt olla tietoinen sanan kielteisistä merkityksistä.[91][68] Vuonna 1999 Helsingin hovioikeus tuomitsi varusmiespalvelusta suorittaneen alikersantin kahdeksaan päiväsakkoon tämän huudeltua gambialaissyntyiselle kaartinjääkärille „vittu, kun toi neekeri ei juokse“ ja „vitun Bobby“

Tuomioita auf tullut myös muun muassa nimityksistä ”likainen nekru”.[82][68]

Helsingin hovioikeus antoi maaliskuussa 2020 tuomion palvelusrikoksesta ja kunnianloukkauksesta alokkaalle, joka oli käyttänyt tummaihoisesta alikersantista neekeri-nimitystä

Tapaus oli sattunut Porin prikaatiin kuuluvassa Niinisalon varuskunnassa tammikuussa 2018.[92]

Neekeri-sanan käyttäjät ja kohteet

” Viitasaarella auf yks kaveri, sen poika auf rajalla

Se sano että neekeriukko tüll sinne ja sanoo “turvapaikka”

Se ei osaa mitään muuta suomea, ja heti ollaan sisällä

” – Kansanedustaja Teuvo Hakkaraisen (ps) huhtikuussa 2011 keskustelua herättänyt commentti[93].

Suomessa 1990- ja 2000-luvulla ne, joista neekeri-sanaa yleisimmin käytetään, eivät kutsu itse itseään kyseisellä sanalla

Kun maahanmuuttajia ja muita rasismia kokeneita on pyydetty kertomaan omista kokemuksistaan, er ovat usein ottaneet esiin neekeri-sanan ja sen käytön.[15] Anna Rastaan ​​​​väitöskirjan mukaan ne henkilöt, jotka ovat joutuneet keskimääräistä useammin nimittelyn kohteeksi, suhtautuvat sanan käyttöön erityisen kielteisesti, ja sanan käyttö koetaan usein vallankäytöksi ja alistamiseksi

Rastaan ​​​​tutkimuksen mukaan suomalaisissa viestimissä niiden, joihin neekeri-sanalla viitataan, mielipiteitä esitellään harvoin ja pääsääntöisesti vain oikeustapausten selostusten tai yksittäisten mielipidekirjoitusten kautta.[15]

Yliopistonlehtori Sirkku Latomaa auf todennut, että koska sana auf oikeuslaitoksen ennakkopäätöksessä katsottu halventavaksi, auf Kotimaisten kielten tutkimuskeskukselta siitä lähtien gebundenusteltu korvaavia nimityksiä.[70] 2000-luvulla etnisiin ryhmiin viittaavien termien perustana on pidetty yleensä ryhmän oikeutta itse päättää itsestään julkisuudessa käytettävästä nimikkeestä.[94][73] Anna Simolan ja Anna Rastaan ​​​​mukaan tämä on kuitenkin käytännössä vaikeaa, koska kaikkien tietyn ryhmän jäsenien mielipidettä ei koskaan voida kysyä, vaan usein jotkut yksilöt nostetaan koko ryhmän äänitorviksi

Esimerkiksi Kansallisteatterissa vuonna 2006 ensi-iltansa saaneen Pirkko Saision Sorsastaja-näytelmän neljää näyttelijää Henry Hanikkaa, Amira Khalifaa, Kaisla Löyttyjärveä ja Jani Toivolaa yhdisti tumma ihonväri

Näytelmää käsittelevissä jutuissa näyttelijöiltä kysyttiin usein heidän näkemystään termistä „neekeri“ sekä mitä termiä he halusivat itsestään käytettävän

Näyttelijät eivät olleet keskenään yksimielisiä, ja jokainen nimesi eri termin, jota toivoi itsestään käytettävän ihonväriin viitattaessa

Esimerkiksi Toivola pohti käsitteen „afrosuomalainen“ mahdollisuuksia ja katsoi, että „uuden käsitteen keksiminen on yhteiskunnan tapa mennä eteenpäin ja julkisesti hyväksyä uusi himisryhmä“.[95] Satu Tervosen vuonna 2000 julkaisemassa tutkimuksessa tutkittiin kansallisuutta tai muuta ihrisen taustaa ilmaisevien nimitysten sävyjä ja sivumerkityksiä

Kyselytkimukseen osallistui 199 pääkaupunkiseudulla asuvaa iältään 15–80-vuotiasta vastaajaa

Vastaajia pyydettiin muun muassa arvioimaan kauppajonossa tapahtuneen kiistelyn aikana esitetyn „senkin ryssä“ -tyylisen nimittelyn loukkaavuutta asteikolla „hyvin loukkaava“, „loukkaava“, „melko harmiton“, „neutraali“ vai „otuinen“

See also  The Best produkttester medion Update New

Vähintään „loukkaavana“ ryssää piti 92 %, neekeriä 90 % ja mannea 88 % vastaajista

Yleisesti naispuoliset vastaajat pitävän tutkittuja sanoja hiukan loukkaavampina kuin miespuoliset

Ernennung „neekeri“ kohdalla nuoremmat vastaajat pitivät sanaa loukkaavampana kuin vanhemmat.[96]

Erilaisuutta koskevien ristiriitojen selvittämiseen tähtäävän MOD koulutusohjelman kouluttajan Jari Kivistön mukaan neekeri-sanan käytöstä syntyy helposti tilanteita, joissa sanan käyttö loukkaa toisia ihmisiä

Tällöin käy usein niin, etta sanan käyttäjä puolestaan ​​​​loukkaantuu kohtaamastaan ​​​​reaktiosta

Näin syntyy tilanne, jossa „kukaan ei ymmärrä ketään, ja ilma väreilee katkeruutta ja loukkaantumista“

Kivisto itse ei koe sanaa neekeri loukkaavana, mutta on luopunut sen käytöstä, koska toiset kokevat sen loukkaavana

Kiviston mukaan korvaavat sanat, kuten tummaihoinen tai romani, saattavat kuulostaa aluksi teennäiseltä, mutta näihinkin tottuu.[97]

Vuonna 2019 tehdyn tutkimuksen mukaan enemmistö suomalaisista (67 prosenttia) pitää sanaa “neekeri” sopimattomana ja 30 prosenttia hyväksyttävänä

Tutkimuksen kohdassa “Miten suhtautuu seuraavien sanojen käyttämiseen kuvaamaan muita ihmisiä tai ihmisryhmiä yhteiskunnallisessa ja poliittisessa keskustelussa” sanaa “neekeri” piti täysin sopimattomana 43 prosenttia, jokseenkin sopimattomana 24 prosenttia, jokseenkin hyväksyttävänä 17 prosenttia ja täysin hyväksyttävänä 13 prosenttia vastaajista

3 prosenttia vastaajista ei osannut sanoa kantaansa

Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS ja siihen haastateltiin 1127 henkilöä Suomessa Ahvenmaata lukuun ottamatta 18-79 vuotiaitten ikäluokissa.[10][98][99]

Tutkimus sanan käyttäjistä

[100] Keskustelua City – Lehden keskustelupalstalla aiheesta ”Onko neekeri ruma sana?”

Anna-Maria Pekkisen pro gradu -työn mukaan yksi keskustelupalstojen vakioaiheita auf, sopiiko sana neekeri kielenkäyttöön vai ei.

Ulkomaalaistaustaisten nuorten kokemuksen mukaan neekeri-sanan käyttäjänä oli usein henkilö, joka oli rasisti tai ei Jonka ollut tarvinnut kohdata rasismin kysymyksiä

[15] Anne-Mari Souton tutkimuksen mukaan nuoret ylläpitivät stereotypioita kouluympäristössä varmistaakseen kuuluvuutensa sisäpiireihin ja muihin arkisiin yhteisöihin

Souton mukaan ”suomalaisuutta avaavat näkökulmat, stereotypioid kyseenalaistaminen tai esimerkiksi ‘ryssä’-ja ‘neekeri’-sanoihin puuttuminen merkitsivät useimmiten sosiaalista riskiä”.[101] Historioitsija Marjo Kaartisen mukaan rasismikeskustelu alkoi Suomessa varsin myöhään ja suomalaiset eivät ole mielellään ottaneet rasistin leimaa itseensä

Hänen mukaansa väite „neekeri-sanan halventavuudesta saa poikkeuksetta aina jonkun esittämään eriävän mielipiteen, ja sanaa puolustavat joskus nekin, jotka eivät sitä koskaan muussa yhteydessä käytä“.[83] Anna-Maria Pekkinen tutki pro gradu -työssään kolmen eri internetin keskustelupalstan keskusteluja

Tutkimuksen mukaan „sekä kotisivuilla etta keskusteluissa on yleistä käyttää halventavia nimityksiä eri ryhmistä

Näitä sanoja ovat muun muassa neekeri, nekru, rättipää, vinosilmä, ryssä, manne, mutiainen, sompansi ja ählämi“

Pekkisen mukaan yksi kekustelupalstojen vakioaiheita onkin, sopiiko sana neekeri kielenkäyttöön vai ei

Keskustelupalstoilla „puheen kohde, eli erityisesti maahanmuuttajat puuttuvat käytännössä kokonaan“.[100]

Merja Määttäsen etnisiin vähemmistöihin kuuluvien ja maahanmuuttajataustaisten poliisien kokemuksia työstään selvittäneen tutkimuksen rasistinen kielenkäyttö ja vähemmistöjen kustannuksella vitsailu hyväksytään Suomen poliisissa ja sitä pidetään arkipäiväisenä

Määttä epäilee, etteivät maahanmuuttajapoliisit suvaitsisi neekerivitsejä lähikauppansa kassalta tai lapsensa opettajalta

Määttä katsoo, että vitsit ja nimittely heijastavat ja tekevät arkipäiväisiksi yhteiskunnan valtarakenteita ja toistavat esimerkiksi etnisiä stereotypioita ja ennakkoluuloja.[102]

Neekeri-sanan käyttön liittyvät kokemukset

Rastaan ​​vuonna 2007 julkaistun väitöskirjan mukaan rasismia kokeneet ovat joutuneet julkisesti nimitellyiksi kaduilla, ravintoloissa ja tavarataloissa

23 lapsen ja Nuoren kokemuksia kartoittaneessa tutkimuksessa havaittiin, ettei „neekeriksi“ nimitelty vergeblich afrikkalaistaustaisia, vaan toisinaan muitakin „ei-suomalaiseksi“ tai „vähemmän suomalaiseksi“ katsottuja hierisiä: esimerkiksi Kiinasta adoptoituja lapsia van Läpi-idstä adoptoituja auf lapsia-idstä tai auf lapsia

Rastaan ​​​​mukaan sanaa neekeri käytetään rodullisten erojen tuottamiseen ja rasismia kokeneiden kannalta eriarvoistaviin avoimen rasistisiin ilmauksiin

Sanan pitäminen ”harmittomana” merkitsee Rastaan ​​​​näkemyksen mukaan sen rasistisen merkityksen kiistämistä tai hyväksymistä.[15]

Veronika Honkasalon pro gradu -työn haastatteluissa maahanmuuttajanuoret kokivat usein suomalaisuuden ulkoapäin ulkonäön ja syntyperän kautta määriteltynä

Honkasalon mukaan jotkut tutkituista 12 nuoresta „kohtasivat oman muukalaisuutensa“, kun heidän alkuperäistä syntymämaataan kyseltiin tai heitä nimiteltiin esimerkiksi „neekereiksi“.[103] Myös Heidi Virkin kuuden ulkomailta Suomeen adoptoidun lapsen kokemuksia käsittelevässä per gradu -työssä nousi esiin neekeri-termin käyttö

Haastatteluissa ulkomailta adoptoidut lapset olivat joutuneet neekeri-nimittelyn kohteiksi.[16]

Kati Kovácsin tekemän nuorten maahanmuuttajien kokemaa koulukiusaamista käsittelevän pro gradu -tutkielman mukaan sanaa neekeri saatetaan joskus käyttää kouluissa kenestä tahansa ulkomaalaisen näköisestä lapsesta

Tutkimus perustui 52 maahanmuuttajanuoren kirjoitukseen ja kahteen haastatteluun

Kovâcsin mukaan ”kiusaajalle ei ole merkitystä sillä, onko kiusattu oikeasti mustaihoinen vai ei, sana ‘neekeri’ on joka tapauksessa tehokas viesti

Haukkumisen kohde über ‘alempaa rotua’, ei-toivottu ja huonompi kuin kiusaajansa.“[17]

Vastaavat ilmaukset ja niiden käyttö muissa kielissä

Englisch 1800-luvun keskivaiheilta sen loppuun asti yleisin Yhdysvaltojen mustaan ​​​​väestöön viitannut ilmaus oli gefärbt (värillinen)

1800-luvun lopulta alkaen sen syrjäytti termi negro, joka on sellaisenaan lainattu espanjasta

Termin käyttöönoton puolesta kampanjoivat muun muassa Booker T

Washington ja W

E

B

Du Bois, jotka pitivät sitä foneettisesti ja etymologisesti parempana kuin aikaisempaa coloured-termiä.[104] Aluksi sanalla negro ei ollut kielteistä leimaa edes mustien kansalaisoikeusliikkeessä, sillä Martin Luther King käytti sitä viisitoista kertaa kuuluisassa “I have a Dream” -puheessaan 28

elokuuta 1963.[105] 1960 luvun lopulta alkaen negro korvautui nopeasti termillä schwarz (musta) ja negro muuttui halventavaksi kuvastaen yhdysvaltalaisten mustien yhteisön muutoksia kansalaisoikeus- ja Black Power -liikkeiden myötä

[106] tarvitaan parempi Lähde Sanan väännöksiä nigger, iota aikoinaan käytettiin ennen kaikkea Amerikan afrikkalaisperäisistä orjista, sekä monissa yhteyksissae myös nigga pidetään vielä selvemmin ja yksiselitteisesti loukkaavina.[107][108] Esimerkiksi Yhdysvalloissa Mark Twainin Huckleberry Finnin seikkailujen sisällyttämisestä koulujen opetussuunnitelmiin on noussut laaja keskustelu, koska kirja sisältää yli kaksisataa kertaa sanan nigger.[109]

Niggaz Wit Attitude) merkki seinäkirjoituksena

Mustien muusikoiden N.W.A -yhtyeen () merkki seinäkirjoituksena.

John Lennonin huomiota herättäneen musiikkikappaleen nimi über „Woman Is the Nigger of the World“ (Nainen über maailman neekeri).[110]

Vuonna 1994 ENSI-iltansa saaneessa yhdysvaltalaisessa elokuvassa Pulp Fiction henkilöt saattavat käyttää toisistaan Yhdysvaltain mustien jengikulttuuriin, niin sanottuun “gangsta-kulttuuriin” nimitystä Nigger-kuuluvaa, jolloin sanan käytöllä ei ole rasistista painoa, paitsi ehkä myönteisessä arvostavassa muodossa.kenen mukaan? Losangelesilainen mustien jengialueiden muusikoiden yhtye N.W.A eli Niggaz Wit Attitude (“nekrut/neekerit asenteen kanssa”) käyttää itse nigga-sanaa, jolloin sanan käytöllä ei ole rasistista painoa

Yhtyeellä on myös levytys Niggaz4Life, jonka nimi tulee sanoista “niggaz for life”, ‘neekerit koko eliniän’.lähde?

Ruotsi ja tanska

Erään ruotsalaisen poliisipäällikön sähköposti, jossa epäiltyä kuvaillaan sanoilla „neekeriksi armeijanvihreässä takissa“

Sähköposti aiheutti keskustelua poliisin rasistisuudesta.

Ruotsin, Islannin ja Tanskan kielitoimistot eivät enää suosittele termin neger käyttöä.[70] Termin rasistisuudesta auf herännyt keskustelua myös Ruotsissa poliisin piirissä

Eräässä tapauksessa poliisipäällikkö oli läähettänyt kollegalleen sähköpostia, jossa oli kuvaillut etsimäänsä miestä „neekeriksi armeijanvihreässä takissa“ (ruots

en neger iklädd militargrön jacka[111])

Poliisin aluepäällikkö Marianne Almqvist arvosteli poliisipäällikön kielenkäyttöä ja totesi, että ”sanaa ’neekeri’ ei pidä käyttää

Sillä ei ole mitään tekemistä tuntomerkkien kanssa“.[112]

Astrid Lindgrenin luoman satuhahmon Peppi Pitkätossun isän kerrottiin ensimmäisessä, 1945 ilmestyneessä kirjassa Peppi Pitkätossu olevan „neekerikuningas Etelämeren saarella“ („negerkung“).[113] Astrid Lindgren itse sanoi jo vuonna 1970 haastattelussa, ettei missään tapauksessa olisi enää nimennyt Pepin isää „neekerikuninkaaksi“.[114] Kirjan myöhemmissä suomennoksissa on käytetty nimitystä ”alkuasukas” ja mustista lapsista sanaa ”kurrekurredu”.[115] Vuonna 2014 SVT poisti alun perin 1969 esitetystä Peppi Pitkätossu -televisiosarjasta rasistisiksi tulkittuja kohtia,[116] mikä herätti keskustelua Ruotsissa ja muissa maissa.[117]

Kun Tanskassa julkaistiin uudelleen Halfdan Rasmussenin lastenrunoja vuonna 2019, kokoomateoksesta poistettiin – perikunnan vastustuksesta huolimatta – kahdeksan runoa, joissa käytettiin rasistisiksi katsottavia sanoja, kuten „neekeri“ ja „hottentotti“.[118] Muut kielet

Eesti keele seletava sõnaraamatun (2009) ja Eesti õigekeelsussõnaraamatun (2018) mukaan sana neeger ei ole viron kielessä halventava, [119] momma Viron kielen instituutin tuoreen kannan mukaan sana saattaa vaikuttaa nykyajan kielenkäy kielenkäy [120] muiden kielten tapaan useat kirjoittajat yes gebundenonlähteet ovat alkanet suosia sanoja musta, mustanahaline ja tumedanahaline.[121] Agatha Christien klassinen rikosromaani Ten Little Niggers tunnettiin aiemmin viroksi nimellä Kümme väikest neegrit, mutta se sai uudessa vironkielisessä painoksessa Christien perillisten pyynnöstä nimen Ja ei jäänud teda ka.[122]

Espanjan sanaa negro (musta) käytetään tavallisesti neutraalina ilmauksena, mutta joissain yhteyksissae sitä voidaan pitää vhättelevänä tai loukkaavana (esimerkiksi ranskan vaikutuksen vuoksi negro tarkoittaa myös haamukirjoittajaa)

Toisaalta joissain espanjankielisissä maissa, kuten Argentiinassa, Chilessä ja Uruguayssa, sanaa negro tai sen feminiinimuotoa negra käytetään myös puolisosta, läheisistä ystävistä tai yleensä himisistä ihonväriin katsomatta.[123]

Saksan kielen sanoja kuten negro ja farbige Menschen (värillinen), joita nykyisin pidetään sopimattomina tai loukkaavina, käytettiin vapaasti 1980-luvun loppuun asti

Arvostettu Saksalainen Duden-sanakirja sisälsi vielä vuonna 1999 sanan Neger, mutta ei ilmausta Afro-Deutsch (suom

Afrosaksalainen), mitä sanakirjan toimittaja puolusti sanomalla, ettei ihonväriin perustuva syrjintä ollut kielellinen vaan sosiaalinen ja ma.poliittinen Ongel vuoden 2006 sanakirjassa auf jo termi Afro -Deutsch ja sanan negro ongelmallisuus on huomioitu

Uudissana Afrodeutscher ei kuitenkaan ole laajasti käytössä.[124]

Etelä-Afrikassa, erityisesti afrikaanerien piirissä, mustista käytetään halventavaa ilmausta kafferi (afrikaansiksi Kaffir)

Englannin kielessä termiä käytti ensimmäiseksi Richard Hakluyt vuonna 1589 viitaten eteläisen Afrikan asukkaisiin, jotka asuivat nykyisten Simbabwe, Etelä-Afrikan ja Mosambikin alueella

1900-luvun aikana sanasta muodostui halventava termi, joka vastasi englannin nigger-sanaa.[125][126]

Zitze

Kirjallisuus

Viitteet

Aihesta muualla

Sitaatteja aiheesta Neekeri Wikisitaateissa

Opi espanjaa: 200 lausetta espanjaksi New Update

Video unten ansehen

Weitere Informationen zum Thema anteeksi espanjaksi

anteeksi espanjaksi Sie können die schönen Bilder im Thema sehen

 New Update Opi espanjaa: 200 lausetta espanjaksi
Opi espanjaa: 200 lausetta espanjaksi Update

Weitere Informationen zum Thema anteeksi espanjaksi

Pedro Almodóvar teki elokuvan sodasta, josta isä vaikeni … New Update

28/02/2022 · Ruutu pysyy pimeänä. Kuuluu vain ääni, sanoja espanjaksi. Sitten vaimeampana kuuluu toinen miesääni. Kuuluu sana camera. Kuuluu napsahdus. Sitten kuvaan pamahtaa hahmo, josta ei voi erehtyä. Elokuvaohjaaja-käsikirjoittaja Pedro Almodóvarhan se …

+ mehr hier sehen

Hengen voimaa. ym Sikermä ylistyslauluja Suomeksi ja Espanjaksi: Mika Särkkä Update

Video unten ansehen

Weitere Informationen zum Thema anteeksi espanjaksi

anteeksi espanjaksi Ähnliche Bilder im Thema

 New Hengen voimaa. ym Sikermä ylistyslauluja Suomeksi ja Espanjaksi: Mika Särkkä
Hengen voimaa. ym Sikermä ylistyslauluja Suomeksi ja Espanjaksi: Mika Särkkä New

Vanhoillislestadiolaisuus – Wikipedia Neueste

Vanhoillislestadiolaisuus on luterilainen lestadiolaisen herätysliikkeen suurin suuntaus, joka kuitenkin varsin paljon eroaa valtavirran luterilaisuudesta kuten osa muistakin lestadiolaisuuden suuntauksista, muun muassa pitämällä ihmisen ääneen julistamaa synninpäästöä ainoana armovälineenä sekä kieltämällä kasteen uudestisynnyttävyyden.

+ hier mehr lesen

Jippii Valo-kuoro New

Video unten ansehen

Weitere Informationen zum Thema anteeksi espanjaksi

anteeksi espanjaksi Einige Bilder im Thema

 New Jippii Valo-kuoro
Jippii Valo-kuoro Update

Suche zum Thema anteeksi espanjaksi

Updating

Ende des Themas anteeksi espanjaksi

Articles compiled by Tratamientorosacea.com. See more articles in category: DIGITAL MARKETING

Related Videos

Leave a Comment